Toinen syvälle juurtunut asia on perinteinen luentotyyppinen faktatietojen opettaminen, jossa opettaja opettaa asian ja oppilaat kuuntelevat. Tähän ratkaisuna on muun muassa Flipped classroom, jossa oppilaat katsovat luennon kotona ja koulussaoloaika käytetään opiskeltavan asian harjoitteluun. Haasteena on, riittääkö opettajalla aika kaiken muun työn lisäksi vielä videoiden tekemiseen tai etsimiseen. Tämä ongelma kuitenkin ratkeaisi, mikäli internetissä olisi paljon avoimen lisenssin opetusvideoita.
Luennon lopuksi jakauduimme opintopiiriryhmiin ja tutustuimme uusiin opetusteknologian sovelluksiin. QR-koodit olivat itselleni tuttuja, vaikka en olekaan niitä opetuskäytössä nähnyt käytettävän. Myös Aurasma vaikutti mielenkiintoiselta, ja aloimme ryhmässä heti pohtia käyttötarkoituksia sovellukselle. Ohjelma voisi esimerkiksi tehdä suunnistusrasteista motivoivampia tai sitä voisi käyttää apuna pistetyöskentelyssä.
Luennoitsijan blogista löytää lisää tietoa muun muassa QR-koodien ja Lisätyn todellisuuden käyttämisestä opetuksessa sekä paljon muuta!
http://matleenalaakso.fi
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaLöysin myös tällaisen blogikirjoituksen, jonka kirjoittaja on ollut samoilla messuilla, joista oli luennolla puhetta :) http://opsiaetsimassa.vuodatus.net/lue/2015/01/vierailijakynasta-koulu-2000-luvulla
VastaaPoistaOlen koonnut suomalaisten kymmenet bloggaukset BETT-opetusteknologiamessuista blogiini. Muutama kirjoitus vielä ilmestynee helmikuussa: http://www.matleenalaakso.fi/2015/01/bett-2015-suomalaisten-matkaraportit.html
VastaaPoistahttp://lilelibe.blogspot.fi/2015/01/bett-2015-messuilla-viidentoista-vuoden.html
VastaaPoistaTästä blogista löytyi hyvin konkreettisia esimerkkejä, joita BETT- messuilla oli ollut esitteillä. Mitä nyt riveiltä ja rivien väleistä luin, aika paljon oli samoja ja samankaltaisia teknologiaosvelluksia (pyörän keksimistä uudelleen) eivätkä suomalaiset yritykset olleet esillä, vaikka Suomessa teknologiaosaamista varmasti olisi.
Olisi kiva tietää, miten olisi mahdollista saada niille laitteille, joita kouluissa on (tabletit, älytaulut jne) käytännöllisiä sovelluksia, jotka hyödyttäisivät opettajia. Kuka ne tekisi? Mielestäni erilaisen hienon tekniikan ostaminen kouluihin on turhaa. Miten voimme käyttää niitä, jotka kouluissa jo ovat, tai ovat melko helposti saatavilla?
Mielestäni flipped classroom idea voisi hyvin toimia esim. yliiopistossa tai ehkä myös lukiossa, mutta en lähtisi sitä totetuttamaan nuorempien kanssa, sillä ainakin omasta kokemuksestani oppilaat eivät verkkoluentoja tai muita videoita katselisi. Yliopistossakin huomaa, että moni jättää kaiken verkkomateriaalin läpikäymättä ja luottaa siihen, että luennoitsija kertoo asiat. Jos tämä ei toimi aikuisillakaan, en oikein jaksa uskoa sen toimivuuteen lapsilla.
VastaaPoista