Luennolla käsiteltiin kattavasti erilaisia MOOC- kursseja.
Sanana MOOC ei ollut ryhmällemme entuudestaan tuttu, mutta osa meistä oli
osallistunut joskus verkkokursseille, jotka saattavat täyttää MOOC-kurssin
kriteerit. Meille jäi kuitenkin vähän epäselväksi, mikä erottaa MOOC- kurssin
esimerkiksi avoimen yliopiston verkkokurssitarjonnasta, mikä on myös kaikille
avointa, joskin maksullista opetusta.
MOOC- kurssit on suunniteltu kenelle tahansa asiasta
kiinnostuneelle. MOOC voi siis olla tasa-arvoistava tapa opiskeluun, jos
opiskelijalla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi läsnäolo-opiskeluun. Kuitenkin, kurssit voivat olla maksullisia,
tai jos erimerkiksi Courserassa haluaa verified- todistuksen käydyistä
opinnoista, opiskelu voi kuitenkin olla maksullista. Jos kurssista ei halua
todistusta, itse opiskelu toki on maksutonta kyseisessä palvelussa.
Kun opiskelee täysin verkossa, opiskelijoiden omat
opiskelutaidot täytyy olla melko hyvät. Yksi
ryhmäläisistämme kertoi, että tehdessään erityispedagogiikan opintoja
itsenäisesti Jyväskylän avoimeen yliopistoon , oli hyvä, että hän oli jo
kirjoittanut jonkin verran tieteellisiä tekstejä, koska iso osa kursseista oli
suoritettavissa esseillä. Monilla pitkään työelämässä olleilla kurssilaisilla
oli ollut haasteita kirjoittaa tieteellisesti hyvää tekstiä, ottaa haltuun
viittaustekniikka jne.
Mielestämme ongelma on myös se, ettei koskaan voi tietää
kuka todellisuudessa opinnot tekee. Sehän on toki jokaisen oma asia, saako
opinnoista jotain irti, vai maksaako jollekin muulle omien opintojen
suorittamisesta. Näemme MOOC –kurssien olevan nimenomaan itsensä kehittämiseen
ja oppimiseen, eikä tätä luonnollisesti tapahdu, jos kurssin suorittaa joku muu
kuin henkilö itse.
Luennolla mainittiin, että MOOC- kursseilla oppimisen tason
voi määrittää itse. Tunnistimme ajattelun, jossa opiskelija päättää, kuinka
paljon hän panostaa mihinkin kurssiin. MOOC- kurssien kohdalla voikin olla hyvä
ajatella, että opiskelu voi olla jotain sellaista, missä tarkoitus ei ole oppia
kaikkea, vaan voi ajatella saavansa edes jotain irti kurssista.
Pohdimme, että MOOC- kurssit voivat olla ajankohtaisempia
silloin, kun omat tutkintoon johtavat
pääaineopinnot on jo suoritettu. Tällöin halu syventää tietoa tai täydentää
omaa koulutusta voi olla motivaattorina itsenäisille verkko-opinnoille.
Totesimme, ettei oma motivaatiomme tällä hetkellä riittäisi käymään
vapaaehtoisia kursseja, edes ”vähän sinne päin”. Voi olla, että tällaiset
opinnot tulevat kiinnostamaan myöhemmin, kun olemme jo työelämässä.
Vierailu MOOC- kurssilla - iPad opettajan työvälineenä
Tutustuimme Eliademyn kurssiin IPad opettajan työvälineenä.
Kurssi ei ollut vielä alkanut, joten kaikkiin työtapoihin emme päässeet
käsiksi. Kurssi on tarkoitettu opettajille. Sen toteutuksessa on seuraavat
osa-alueet: Tehtävän
määrittely, tiedon kerääminen, tiedon prosessoint, tiedon esittäminen ja arviointi. Tehtävistä
mainittiin esitysten ja tuotosten teleminen ja monivalintatehtäviin vastaaminen.
Pohdimme kurssin sopivan hyvin täydennyskoulutukseen. Kurssin
sisällössä oli paljon tutustumista erilaisiin iPadin sovelluksiin. Pohdimmekin,
saako kurssilla kovin syvällisiä käyttökokemuksia, vai jääkö kurssi lähinnä
iPadin ja sen sovellusten käytön opetteluun. Toisaalta, jos tekninen
osaaminen on heikkoa, onko kurssista hyötyä?
Mietimme myös, tapahtuuko kurssilla vuorovaikutusta muiden kurssilaisten kanssa.
Kurssilaisten kesken on kyllä Facebook- ryhmä. Entä jääkö kurssi ”Tämmöistä
voi käyttää”- linjalle, vai saako kurssilla omakohtaisia kokemuksia iPadin
käytöstä niin, että se on helppo ottaa myös mukaan opetukseen. Porkkanana kurssilla voi olla itselle tehtävä
oppimisympäristö, joka on helppo ottaa sellaisenaan käyttöön opetuksessa.
Mielestäni MOOC-kurssit ovat juuri niin kaksipuoleinen asia, kuin tekstissä tuodaankin esille. Toisaalta ne tuovat paljon mahdollisuuksia, kuten kaikki muukin verkossa tapahtuva opiskelu, sillä se nimenomaan mahdollistaa läsnäolottoman opiskelun esim. eri kaupungista käsin. Myös oma kokemukseni verkossa tapahtuvasta opiskelusta on kaksijakoinen. Esimerkiksi kurssit, jotka suoritetaan tenttimällä ja materiaalit ovat verkossa toimivat omalla kohdallani hyvin, mutta kurssit, joissa verkossa tulee keskustella ja yrittää luoda yhteistyötä, vaikkei kyseisiä ihmisiä ikinä tapahtuisi tuntuu itselleni jotenkin vieraalta ja teennäiseltä. Keskustelu on kuitenkin parhaimmillaan kasvokkain ja väkisin sitä on toisinaan hyvin hankalaa luoda.
VastaaPoistaNiin, kun vertaa esimerkiksi Oppiva kirahvi -ryhmämme keskusteluja luennoilla kasvoikkain ja keskusteluja täällä blogissa, ero on valtava. Osallistumisaktiivisuus vaihtelee blogissa enemmän, keskustelu ei ole yhtä vuorovaikutteista ja ryhmä jää kasvottomammaksi. Etuja on toisaalta se, että mielipiteensä pystyy perustella tehokkaammin ja etsimään lisätietoa aiheista, joista tietoa ei itsellä etukäteen ole.
VastaaPoistaMooc-kurssit ovat ajankohtainen ja verrattain uusi ilmiö. Etsiessäni tietoa siitä, mitä MOOC tarkoittaa, törmäsin mielenkiintoiseen artikkeliin Ylen sivuilla.
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/mooc__uusi_tie_yliopistoon_vai_uhka_koko_koulutusjarjestelmalle/7689994
Artikkelissa pohditaan sitä, kuinka MOOC-kurssit muokkaavat perinteistä yliopisto-opiskelua ja lisäksi tuodaan esille ajatus siitä, voivatko MOOC-kurssit korvata perinteisen kasvokkain tapahtuvan yliopisto-opetuksen. Lisäksi artikkelin kautta käy ilmi, että esimerkiksi tietojenkäsittelyoppia voi päästä opiskelemaan Helsingin yliopistoon suorittamalla MOOC-kurssin -ilman siis minkäänlaisia pääsykokeita! Etenkin matemaattisella ja teknisellä puolella MOOC-kurssit tuntuvat olevan suosittuja.
Mitä mieltä olette artikkelista ja siitä, että opiskelupaikan voi saada osallistumalla avoimelle verkkokurssille?
Lisäksi löysin MOOC-kursseista mielenkiintoisen blogikirjoituksen, joissa kerrotaan hieman yleisesti kyseisistä kursseista ja lisäksi siinä kerrotaan hieman tuosta Helsingin yliopiston MOOC-kurssista, jonka kautta voi saada opiskelupaikan ja josta myös tuossa Ylen lehtijutussa puhuttiin.
VastaaPoistahttp://geekgirls.fi/wp/blog/2014/01/27/ohjelmoi-itsesi-yliopistoon-avoimella-verkkokurssilla/
Itse olen ehkä siinä mielessä vanhanaikainen, että kasvokkainen oppiminen on mielestäni paljon tehokkaampaa. Kasvokkaisessa oppimisessa tulee asioita ajateltua enemmän ja on sitoutuneempi ryhmän toimintaan ja tällöin myös on korkeampi kynnys jättää esimerkiksi lukematta jotain artikkeleita tms. Toisaalta mielestäni on kuitenkin hyvä, että MOOC-kurssit tarjoavat mahdollisuuksia niille, jotka eivät pääse paikan päälle. Myös Ullan mainitsema mahdollisuus päästä opiskelemaan ilman pääsykokeita MOOC-kurssin avulla on hieno. Ylipäätään verkkokurssit ovat mielestäi hyvä lisä, mutta kasvokkaista oppimista niiden ei missään nimessä tulisi korvata!
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista